Kirkkoherran tervehdys

Opiskeluaikanani sain tutustua tunnettuun körttijohtajaan, professori Jaakko Eleniukseen. Nuorena opiskelijana tuli mieleeni, että tätä hengenmiestä kannattaa kuunnella ja myös lukea hänen artikkeleitaan ja kirjojaan. Kuolinvuoteellaan hän antoi riipaisevan hyvän ja syvän haastattelun jouduttuaan olemaan sairasvuoteella 40 vuorokautta lähellä kuoleman rajaa. Siinä tuli mietittyä syntyjä syviä. 

Hän sanookin kuolon kielistä palanneena ytimekkäästi, että hädän hetkellä ei kannata vajota kosmiseen tyhjyyteen tai epätoivoon vaan Isän käsiin. Jaakko kuoli pian tämän haastattelun jälkeen. 

 

Kristinuskon ytimeen kuuluu ajatus, että voimme jättää pahat tekomme ja syntiemme raskaan taakan niiden sovittajan harteille. Se on toimivaa, Jeesuksen ristintiellä. Siitä saa levoton sielunrauhan. Hän kantoi taakat sijaissovittajana. Hyljättynä hän sanoi ennen kuolemaansa: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit!

 

Äärimmäisissä kiusauksissa ja hämmennyksen tilassa Jaakko toteaa: ”Äärimmäisille kokemuksille on ominaista hätäännys ja sekavuus.  Siksi jokaisen kannattaisi ajatella ajoissa päiviensä loppua, jotta saisi viisaan sydämen. Kuolemisen taitoon kuuluu, että ihminen tietää sen paikan, missä voi jättää kaikki tekonsa ja koko elämänsä Korkeampaan käteen”.

 

Ihminen saa tulevanakin pääsiäisenä tuntea ja kokea, kuinka Jumala sittenkin on läsnä. Häneen turvaten on hyvä kulkea matkaa. Me maailman arvaamattomaan menoon ja muutoksiin väsyneet saamme levätä Hänen muuttumattomuudessaan.

 


 

Nyt kiitos haavoistasi, syntisten ystävä!

     On ristinkuolemasi minulle elämä.

Suo voimaa loppuun asti sinua seuraamaan,

     sinussa luottavasti myös kerran kuolemaan

                                                                                                                              

                                                                              

 

Teitä tervehtien

Jouni Heikkinen, kirkkoherra