Kirkkoherran tervehdys

 

Muhoksen vanha puukirkko on ottanut vastaan vieraansa jo yli 380 vuoden ajan. Kirkon vanhan kastemaljan ääressä on otettu pienokaisia seurakuntamme jäseniksi, lukematon määrä aikuisuuden kynnyksellä olevia nuoria on konfirmoitu, iloittu nuoren onnesta ja rakkauden tunteesta hääjuhlan keskellä ja itketty saatettaessa vainajia haudan lepoon.

 

Pohjoissuomalainen on kaikessa vaatimattomuudessaan yhdessä toisten kanssa istahtanut kirkon puupenkkiin kuuntelemaan Jumalan Sanaa ja veisaamaan toivonsa ja ahdistuksensa Jumalan puoleen. On kaivattu puhdistautumista ja omia kirkastusvuorikokemuksia, joista ei ole suurempaa numeroa haluttu tehdä. Sisimmässä on tuntu, että apua on löydetty ja niin on lähdetty jatkamaan uusin voimin elämän usein raskastakin taivalta. 

 

Kirkkovieras ammentaa voimaa elämäänsä kaikilla aisteillaan. Kirkko ei ole vain kaunis kulttuurirakennus, jossa kuullaan ja puhutaan jumalallisia totuuksia. Kauniit esineet kertovat vaivannäöstä ja rakkaudesta ihmistä suurempaan todellisuuteen. Musiikki ja Sana menevät korviemme kautta suoraan sieluumme. Makuaisti ottaa vastaan ehtoollisen, kuolemattomuuden lääkkeen, lääkitsee ja parantaa meitä. Kirkkorakennus tarjoaa myös elämyksiä hajuaistille. Vanhojen kirkkojen vuosirenkaat ovat jättäneet jälkeensä ominaistuoksunsa. Eri aistien kautta Kirkon pelastava sanoma avautuu kokemuksina, jotka eivät ole pelkällä arkijärjellä tavoitettavissa.

 

Uskon maailma on täynnä symboleita. Raamatussa kuvataan Kirkkoa usein Kristuksen ruumiina ja meitä ruumiin elävinä jäseninä. Yhteys tähän ruumiiseen on syntynyt jo ristiäisissä, jolloin kasvoihimme ja rintaamme piirrettiin pyhä ristinmerkki. Tuo yhteys on jatkuvaa ja saa hoitoa Kirkon aarreaitan antimia käyttäessämme. Ne antavat meille voimaa ja kestävyyttä toteuttaa tehtäviämme arjessa toisiamme auttaen ja palvellen.

 

                                                                                                             

Teitä tervehtien

                                                                                                      

kirkkoherra Jouni Heikkinen