Hallinto ja talous

Seurakunta on itsenäinen julkisyhteisö. Sen ylintä päätösvaltaa käyttää kirkkovaltuusto, jonka 23 jäsentä valitaan joka neljäs vuosi valitsema 23-jäseninen kirkkovaltuusto. Äänioikeus vuoden 2010 vaaleissa oli ensimmäistä kertaa kaikilla 16 vuotta täyttäneillä seurakuntalaisilla.


Kirkkovaltuusto tekee seurakunnan taloutta ja viranhaltijoita koskevat tärkeimmät päätökset.

 

Kirkkoneuvosto on seurakunnan hengellisen työn ja muun toiminnan yleisessä johdossa oleva luottamushenkilöelin. Se valmistelee myös asioita kirkkovaltuustolle ja panee täytäntöön sen päätökset. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii kirkkoherra. Neuvosto huolehtii seurakunnan yleisestä hallinnosta ja hoitaa seurakunnan taloutta ja omaisuutta.

 

Kirkkoneuvosto on delegoinut päätösvaltaansa ja juoksevien asioiden hoitoa  johtokunnille ja viranhaltijoille.
 
 

Johtokunnat


Kirkkoneuvoston ja työntekijöiden apuna toimivat kasvatustyön-, jumalanpalvelus- ja musiikkityön-, diakoniatyön ja lähetystyön johtokunnat.


Johtokunnassa on puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä ja kaksi varajäsentä, kirkkoneuvoston edustaja sekä ko. työalasta vastaavat viranhaltijat. Kasvatustyön johtokunnassa ovat myös lastenohjaajat kutsuttuina mukana. Sihteerinä toimii työalasta vastaava viranhaltija. Johtokunnat on valittu nelivuotiskaudeksi 2015-2018. Kuhunkin johtokuntaan on valittu ainakin yksi kirkkovaltuuston jäsen mm. tiedonkulun helpottamiseksi.

 

 

TOIMINTA JA TALOUS

 

Luterilainen kansankirkkomme viettää reformaation juhlavuotta 2017. Juhlavuodelle on annettu nimi Armoa! 2017. Silloin tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun reformaattori Martti Luther naulasi teesinsä Wittenbergin linnankirkon oveen. Siitä katsotaan alkaneen kehitys, joka johti protestanttisten kirkkojen syntymiseen.

 

Armo on nostettu juhlavuoden keskeiseksi teemaksi. Siitä riittää paljon ammennettavaa. Onhan kysymys sanalla ihmisen pelastumisesta. Luterilaisuudessa on korostettu, että ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta Kristuksen sovitustyön tähden. Uutena reformaation löytönä on hyväksytty ekumeeninen julistus vanhurskauttamisopista. Siinä korostuu Martti Lutherin teologinen uudistustyö. Siinä vanhurskauttaminen nivotaan kiinteästi Kristuksen persoonaan. ”Kristus itse on meidän vanhurskautemme”. Jumala antaa ”uuden elämän lahjan Kristuksessa”. Vanhurskauttaminen alkaa siitä, että ihminen uskon kautta ”osallistuu” Kristukseen, ja juuri tämä Kristus-yhteys saa aikaan sen, että Jumala ei enää lue ihmisille hänen syntejään ja että hän Pyhän Hengen kautta vaikuttaa ihmisessä. Teologinen vahvuus on siis siinä, että vanhurskauttaminen on yhteys ja unio Kristuksessa ja hänen kanssaan. Jumala ei ole vain taivaassa armopäätöksiä tekevä etäinen Jumala, vaan hän on Kristuksessa tullut ihmiseksi ja meidän vanhurskaudeksemme. Meidän vanhurskautenamme Kristus on ”sekä syntien anteeksiantamus että itse Jumalan pelastava läsnäolo”. Jumalan ja ihmisen suhde ei ole vain puhuttelusuhde, vaan osallisuuden, partisipaation ja unionin suhde.

 

Seurakuntamme toimintojen yhteisinä painopistealueina ovat reformaation juhlavuosi - Armoa! 2017, diakoninen perhetyö, virsiaarteisto - lisävirsikirjan virret tutuiksi ja ympäristökasvatus ympäristöseurakuntana. Kullakin työalalla on omia nousevia painotuksia ja toimintatapoja.

 

Reformaation juhlavuosi tulee näkyviin vahvasti myös eri työaloilla. Reformaation juhlavuodesta on tehty erillinen juhlakalenteri. Juhlavuotta toteutetaan ekumeenisena kuten helluntaiseurakunnan kanssa. Juhlavuoden aikana pidetään myös luentosarja reformaatiosta. Luterilaisina meillä on yhteiset juuret muihin kirkkokuntiin ja hengellisiin liikkeisiin. Keskiössä on tietysti Pyhä Raamattu, joka käännettiin reformaation ansiosta kansojen omille kielille.

 

Diakoniatyö diakonisena perhetyönä tulee jatkumaan. Painopiste on ottaa huomioon enemmän perheet kokonaisuutena unohtamatta tietenkään vanhustyötä sekä heikompiosaisia kansalaisia. Se tapahtuu niin hengellisesti, henkisesti kuin taloudellisesti. Työnäkynä on verkostoituminen seurakunnan eri työalojen kesken ja laajemminkin kunnan sosiaali- ja terveystoimeen kuin myös yhdistyksiin ja järjestöihin. Vierailut kodeissa ja laitoksissa on perustyötä. Diakonia on rakkauden palvelua tai niin kuin sitä kuvataan työtä rakkauden valuuttana. Palveluiden sijaan etsitään enemmän palvelemisen verkostoja, jossa jokainen kantaa ja tulee kannetuksi.

 

Reformaatioon liittyy oleellisena rikas virsiaarteisto. Uusien virsien myötä saadaan enemmän monimuotoisuutta. Virret tulkitsevat uskon pysyvää ydintä jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä ja heijastelevat seurakunnan kulttuurista monimuotoisuutta. Toisaalta virret ja yhteinen laulu – Jumalan Karitsan ylistys – yhdistävät yli sukupolvien sekä maantieteellisten ja kielellisten rajojen. Parhaimmillaan virsi toimii yhteislauluna. Lisävihko rohkaisee meitä vielä enemmän laulamaan yhdessä. Niin kuin virsilaulusta osuvasti sanotaan: Se ei ole vain yksilön hengelliseen elämään keskittyvää virsikirjan lukemista, vaan ensisijaisesti yhteistä olemista Jumalan edessä, hengittämistä ja vuoropuhelua toinen toistemme kanssa.

 

Ympäristökasvatus korostuu ympäristödiplomi -seurakunnassamme. Piispa Seppo Häkkinen piti luennon Mikkelissä ympäristöpäivillä syyskuulla 2016. Siinä hän korosti kolmea teesiä: Häkkisen ensimmäinen teesi oli, ”ihminen on kadottanut nöyryytensä”. Ilmastomuutoksen edetessä kiintopiste tulee olla jo siinä että on siirryttävä varjelemisesta suojelemiseen ja mikäli mahdollista ennallaan palauttamiseen. Ihminen ei ole luomakunnan omistaja, vaan se on hänellä vain lainassa. Toisekseen ”kirkon on kannettava oma vastuunsa”. Luomakunta ei kestä lisääntyvää kulutusta ja luonnon hyväksi käyttöä. Ja kolmanneksi hän toteaa, että ”Toivo sävyttää kristityn tulevaisuutta”. 

 

Seurakuntatyö on yhteinen asiamme. Jokaisella on siinä oma paikkansa. Työyhteisö yhdessä luottamushenkilöiden kanssa muodostaa joukkueen, jossa tähtäyspisteenä on ihmisen kaikinpuolinen hyvinvointi. Työyhteisö kaipaa myös tukea työlleen. Siten se jaksaa tehdä työtänsä paremmin kirkon Herran palveluksessa myös seuraavana itsenäisyytemme 100 vuonna.

 

”Veisaten Herralle kunniaa kannamme, riemuiten hänelle kiitoksen annamme. Hän laupeudessaan soi meille isänmaan, sen pellot viljavat, sen rannat ihanat ja vapauden lahjan”. VK 583:1

 

 

 

 

Kirkkoneuvoston asettamat talousarvion tavoitteet vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille 2018-2019

 

1) Vuoden 2017 talousarvio on laadittu 1,6 tuloveroprosentin pohjalta kirkkovaltuuston 17.10.2016 tekemän päätöksen mukaisesti. Toimintamenot tarkastellaan jokaista toimintavuotta kohden erikseen, ei automaattisia menojen korotuksia.

 

2) Henkilöstöstrategian laatiminen

  • Uusiin toiminnallisiin tarpeisiin ja haasteisiin varaudutaan joko olemassa olevia resursseja uudelleen kohdentamalla, virkarakenteen tai työsopimussuhderakenteen kehittämisellä tai toimintasuunnitelmiin sisältyvillä projekteilla.

  • Henkilöstömenoissa vältetään pysyviin menokohteisiin sitoutumista. Henkilöstössä tapahtuvien muutosten yhteydessä käydään läpi työnkuvat ja otetaan huomioon myös töiden mahdolliset uudelleenjärjestelyt. Tehtäväkuvien läpikäyminen ja saattaminen ajan tasalle.  


3) Investointeihin varaudutaan investointisuunnitelman mukaisesti.

 

4) Muhoksen seurakunta 2020 Alttarilla ja arjessa -tulevaisuussuunnitelman

toteuttaminen on osa seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa