MESSU - Jumalan kansan juhla Muhoksen seurakunnassa

Kun tutustumme johonkin paikkaan - vaikka Muhoksella virtaavaan Oulujokeen - on hyvä nähdä ensin kokonaisuus ja mennä sitten tutkimaan virran yksityiskohtia. 

Ennen kuin tutustumme Muhoksen seurakunnan messukäytäntöön, on hyvä sanoa muutama sana kokonaisuudesta, johon messu kuuluu. 

 

Messu ei ole… ja on…

Messu ei ole oppitunti, papin ja kanttorin esitys, jota seurakunta seuraa. Se ei ole myöskään varsinaisesti seurakuntalaisten osallistumista eri tehtäviin. Jo kaunis ja korkealle kohoava kirkkorakennus vie ajatuksen oikeaan suuntaan. Messussa on keskeistä Jumalan läsnäolo, ja se on ovi hänen maailmaansa. 

Aina silloin kun rakastavat ihmiset kohtaavat toisensa, alkaa tapahtua tärkeitä asioita. Tämä on kuva siitä, mitä messussa tapahtuu. Herra Jeesus kutsuu luokseen morsiantaan, joka vastaa Sulhaselle: minä tulen. Kun kirkonkellot kutsuvat seurakuntaa koolle, rakastavaiset lähestyvät toisiaan…

Messu on mysteeri, Jumalan salaisuus. Jo iankaikkisuudessa Jumala päätti kutsua kansat yhteyteensä. Hän ilmoitti suunnitelman profeetoille, ja lupaus toteutui, kun Jeesus syntyi ihmiseksi. Jumala lupaama pelastus huipentui Jeesuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Näin syntyi evankeliumi, ilosanoma, joka kerrotaan myös messussa Muhoksen kirkossa kirkkovuoden eri aikoina.

Messu, kaikki yksityiskohdat ovat mysteerejä, salaisuuksia, jotka tekevät osanottajat osallisiksi Jumalan iankaikkisesta pelastussuunnitelmasta. Kuulemme puhetta Jeesuksesta, ja hän itse puhuu. Vietämme ateriaa, jonka isäntä on itse Herra Jeesus. Seurakunta laulaa virsiä eli vastaa Sulhaselle, joka kertoo ensin rakkaudestaan. Virret ja musiikki muistuttavat kauneudesta, ja Jumala on kaiken hyvän lähde.

 

 

Messu on pyhä näytelmä, jopa leikki. Se on toista kuin työ ja suoritus. Lapset leikkivät, eikä silloin mietitä hyötyä. He myös mielellään pukeutuvat näytelmää varten. Leikki on elämässä kaikkein tärkeintä, ja ihmiselle tuottaa suuren onnen osallistuminen sellaiseen, missä ei etsitä omaa hyötyä. Messu on pyhä leikki ja näytelmä. 

Messu on kirkollisen viikon kohokohta, Tämä on totta, sillä ihminen on luotu palvomaan Jumalaa. Messu kutsuu luopumaan sellaisesta, mikä on katoavaa ja vajavaista. 

Messu on Jumalan edessä nöyrtymistä, katumusta ja anteeksiannon vastaanottamista. 

 

”Vaiti kaikki palvokaamme salaisuutta Kristuksen.  Hän on tullut keskellemme, väisty, huoli maallinen.  Kristus täyttää kunniallaan ääret maan ja taivasten”

 

TERVETULOA messuun.  Ota kaverikin mukaan!

Messu eli ehtoollisen sisältävä jumalanpalvelus toimitetaan sunnuntaisin klo 10 kirkossa, jos toisin ei mainita. Messu voi alkaa klo 12 tai 18. Tuomas-messut järjestetään srk-talolla. Jokaisesta messusta ja sanajumalanpalveluksesta on ilmoitus Rauhan Tervehdys -lehdessä, Tervareitissä ja seurakunnan www-sivulla www.muhoksenseurakunta.fi, virtuaalikirkko.fi.

 

Messun toimittajat

Liturgi vastaa palveluksen toimittamisesta. Jos on kaksi pappia, toinen saarnaa ja avustaa ehtoollisessa. Saarnan voi pitää muukin seurakunnan työntekijä kirkkoherran luvalla. Ehtoollisen jaossa voi avustaa myös seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen.

Kanttori vastaa jumalanpalvelusmusiikista yhdessä seurakunnan avustajien kanssa: Uudistettujen urkujen (1968) kaunis ääni ja sointi rikastuttavat seurakunnan jumalanpalveluselämää samoin kuin kuoro -ja soitinmusiikki, lauluryhmät, yksinlaulut.

Seurakuntamestari, jota myös suntioksi kutsutaan, on kirkonpalvelija, joka vastaa kirkon valmistelevasta työstä kirkossa ennen toimitusten alkua. 

Kirkon emäntä ja/tai isäntä ovat vuorollaan palvelevia luottamushenkilöitä. He yhdessä vapaaehtoisten seurakuntalaisten kanssa auttavat jumalanpalveluksen tehtävissä toimien mm. tekstinlukijoina ja kolehdinkerääjinä.

Jokainen messuvieras toteuttaa yhdessä messua. Messu ei ole esitys eikä siinä ole yleisöä. Erityisesti voit halutessasi tulla mukaan vapaaehtoiseksi.

 

Messun rakenne

◦ Kun tulet messuun, kirkkoisäntä ja/tai -emäntä toivottaa sinut tervetulleeksi ja antaa virsikirjan ja/tai käsiohjelman. Voit vaihtaa kuulumisia tutun tai tuntemattoman kanssa, käydä sytyttämässä  1 € hintaisen kynttilän kirkon etuosan lähetyskynttelikköön. Toki vain siirtyä suoraan penkkiin hiljentymään ja katselemaan kirkon kuvamaailmaa, kuten Emanuel Granbergin (1775-1778) seinämaalauksia alttaritaulussa (Mooses ja Vaskikäärme) sekä maalauksia kirkon lehterikaiteessa ja sakastissa. Kirkkosalissa on myös Mikael Baltin suunnittelema saarnastuoli 1600-luvun lopulla ja Abraham Stjernschantzin luovuttama virsitaulu 1800 -luvulta seurustelevat mukavasti keskenään. Irtiotto arjesta alkakoon!

◦ Jumalanpalvelus alkaa, kun liturgina toimiva pappi toivottaa kirkkoväen tervetulleeksi yhteiseen Jumalan kansan juhlaan. Kirkkomusiikki kuten virret ja muut jumalanpalveluksessa käytettävät hengelliset laulut, ovat laulettua rukousta. Virret ja muu musiikki hoitavat meitä eri elämäntilanteessamme, kuten ilossa, surussa, ahdistuksessa tai epätietoisuudessa. Virsiä saa laulaa oikeasti ääneen laulutaidosta välittämättä. Yhdessä laulaminen on tärkeä kehollinen ja yhteisöllinen kokemus.

Messuliturgia on liturgin ja kirkkoväen vuosisataisen ja -tuhantisen kirkon liturgisen lauluperinteen vuorottelua. Ihmiseksi tullut Jumala, Jeesus Kristus on itse läsnä. 

Ripissä seurakunta yhtyy yhteiseen synnintunnustukseen (joskus laulamalla), jonka aikana voi omassa mielessään tuoda Jumalan eteen kaiken, mikä Hänestä erottaa ja sen jälkeen uskoa, että papin lausumassa synninpäästössä Jumala itse vakuuttaa antavansa kaikki syntimme ja laiminlyöntimme anteeksi, ei hyvien tekojemme, vaan Poikansa ristinkuoleman vuoksi. Jos et itse jaksa uskoa, seurakunnan usko kantaa sinua. 

Raamatun tekstit luetaan kirkkovuoden teeman mukaisesti Vanhasta testamentista (VT), Uuden testamentin (UT) kirjeistä ja evankeliumitekstistä. VT kertoo Israelin kansan vaiheista ennen Jeesusta sisältäen mm. profeetalliset Messiasta koskevat ennustukset. Evankeliumi on hyvä sanoma ihmiseksi tulleesta Jumalasta, Jeesuksesta Kristuksesta hänen opetuksistaan ja työstään. Kirjeet ovat opetusta Jeesuksen kuoleman, ylösnousemuksen ja taivaaseenastumisen jälkeen syntyneille seurakunnille eli Kristuksen kirkolle.

Saarna on pyhän Raamatun teksteistä nouseva opetuspuhe, joka haastaa meitä miettimään omaa uskoamme, elämäämme ja ihmissuhteitamme. Tyyliltään ja näkökulmaltaan saarna on saarnaajansa näköinen. Saarnasta voi jatkaa keskustelua kirkkokahveilla, joita järjestetään useita kertoja kirkkovuoden aikana.

Uskontunnustuksessa seurakunta yhdessä kiinnittyy kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään, joka on kaiken Luoja, Poikaan Jeesukseen Kristukseen, jossa Jumala tuli ihmiseksi, Vapahtajaksemme sekä Pyhään Henkeen, joka kokoaa ja kutsuu ihmisiä Kristuksen yhteyteen. 

Kolehdin keräyksellä on 2000 vuoden vanha historia. Se kohdentuu vähäosaisten auttamiseen tai seurakunnalliseen työhön Suomessa ja maailmalla.

Ehtoollisen sakramentti on Jeesuksen itse asettama pyhä toimitus. Ehtoollinen on avoin aina kaikille. Ehtoollisessa nautitaan siunattu leipä ja viini, Kristuksen ruumis ja veri. Ehtoollinen on matkamiehen eväs, jossa Kristus ravitsee ja lähettää meitä arkeen toteuttamaan lähimmäisen rakkautta.

Loppusiunaus päättää jumalanpalveluksen. Kiitosvirsi, urkujen pauhu ja sanat ”Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa ilolla”, lähettävät meidät takaisin arkeen keventynein mielin. Seurakuntalaisia kutsutaan myös kirkkokahveille seurakuntatalolle.